Skip to content
Leader, how are you feeling? - Henley Business School Finland

Johtaja, miltä sinusta tuntuu?

Meidän suomalaisten on vaikea ilmaista tunteita, ja olemme johtajina asiakeskeisiä. Juuri nyt on kuitenkin hyvä mahdollisuus oppia tunteiden johtamista. Elämme koronavirusepidemian vuoksi vaikeita aikoja, jolloin tunteet jylläävät ja johtajan taito johtaa organisaationsa tunneilmastoa korostuu. Tutkimusten mukaan työyhteisön ilmapiirillä on suora vaikutus yrityksen uusiutumis- ja tuloksentekokykyyn.

Tunneilmaston johtamisen taidot eivät ole Suomessa itsestäänselvyys. Tuoreen tutkimukseni mukaan suomalainen johtaja korostaa kriisin aikana rationaalista ajattelua ja pyrkii kontrolloimaan tunteita. Tunteet kuitenkin tarjoavat johtajalle arvokasta tietoa. Oikein johdettuna ne antavat energiaa ja auttavat keskittymään olennaiseen.

Kriisien aikana johtajat tekevät skenaarioita ja rakentavat vaihtoehtoisia strategioita. Agendalla on ehkä palveluiden digitalisointi tai tuoteportfolion uudistaminen. Katse on muutoksissa, ja hyvä niin. Mutta uudistuminen on tuskin mahdollista, jos ihmiset uupuvat tai menettävät luottamuksen tulevaan. Siksi olisi tärkeää huomioida tunteet, auttaa ihmisiä jaksamaan, luottamaan, uudistumaan ja innovoimaan. Tämä on kriisijohtamisessa onnistumisen edellytys.

Tunnetaitoihin kannattaa siis panostaa, ja jokainen meistä voi oppia niitä. Kannustan johtoa aloittamaan henkilökohtaisen muutoksen kohti tunteiden hyväksymistä, tunnistamista ja johtamista.

Tunteiden hyväksyminen

Tunnetaitojen kasvattaminen alkaa omasta asenteesta. Oleellista on hyväksyä, että ihminen on muutakin kuin rationaalinen ajattelija – myös työelämässä. Erilaiset tunteet kuuluvat inhimilliseen elämään, ja kriisitilanteet nostavat ne pintaan. Annatko itsellesi ja muille tilaa ilmaista kielteisiä tunteita, kuten epävarmuutta, pettymystä, pelkoa tai surua? Vai käännätkö katseen pois tai vaihdat puheenaihetta? Oletko sitä mieltä, että työelämässä kuuluu olla aina positiivinen?

Johdon tulisi havainnoida tunteita avoimin mielin ja uteliaan hyväksyvästi. Nykyisen Covid-epävarmuuden aikana on tärkeää kuunnella myös huolia ja pelkoja. Sekä omiin että muiden tunteisiin voi vaikuttaa, mutta vain suhtautumalla tunteisiin sallivasti ja olemalla niistä kiinnostunut.

Tunteiden tunnistaminen

Myös tunteiden tunnistaminen lähtee itsestä. Mitä esimies ei tunnista itsessään, hän ei pysty tunnistamaan muissa. Tunteiden tunnistaminen on oivallinen keino säädellä niitä, sillä tietoisuuteen nostettu tunne vähentää impulssiherkkyyttä. Kun tunteet painetaan alas, aiheuttavat ne ennakoimattomia reaktioita. Ja kun tunteita ilmaistaan ja niistä puhutaan, on organisaatiolla mahdollisuus suunnata energiaa oikeisiin asioihin.

Omien tunteiden tunnistaminen on kuin uuden kielen oppimista. Tarvitaan harjoittelua ja rohkeutta käyttää taitojaan. Tunteita voi nimetä, niitä voi sanoittaa ja niiden kanssa voi käydä vuoropuhelua. Tämä kehittää tunneälyä, joka vahvistaa yhteyttä muihin ihmisiin, lisää psykologista turvan tunnetta ja luottamusta. Tunteiden ’kielitaidon’ kehittymiseen tarvitaan myös kykyä ymmärtää muiden tunnekieltä ja kykyä tunteiden sanalliseen ilmaisemiseen.

Esimerkin näyttäminen

Tunnetaitoinen esimies ottaa vastuun omista tunteistaan. Hän ei kaada omaa ahdistustaan tai huoltaan organisaation kannettavaksi eikä purskuta tunteitaan ilmoille suodattamattomana. Hän ymmärtää, että tunteet tarttuvat ja siksi hän kiinnittää huomiota omaan ilmaisuunsa ja sanoihinsa.
Tunnetaitoinen johtaja näyttää esimerkillään organisaatiolleen, miten tunteiden kanssa ollaan sinut.

Hän uskaltaa näyttää myös haavoittuvuuttaan. Hän on aito, mutta ei impulsiivinen. Hän uskaltaa sanoa, että ei tiedä, mutta ei ole epävarma. Hän sietää ympärillään myös kritiikkiä ja negatiivisuutta, sillä nekin tarjoavat informaatiota ja heikkoja signaaleja.

Johtajan esimerkki tunteiden hyväksymisestä ja niiden rakentavasta ilmaisusta on tärkeää erityisesti kriisien aikana. Esimiehen tunneviestintänsä on tiimille kuin ankkuri. Rauhallinen ja taitavasti viestivä esimies herättää luottamusta, luo psykologista turvaa, vahvistaa uskoa tulevaisuuteen ja energisoi tiimiä.

Tunneilmaston johtamisessa tavoitteet kannattaa asettaa korkealle, sillä vahva tunneilmapiiri tarjoaa yrityksille merkittävää kilpailuetua. Asiakkaat, sidosryhmät ja henkilöstö hyötyvät, kun tunteita saa näyttää, käyttää, ja niitä kanavoidaan uusiutumiseen ja kasvuun.

Anna Matula - Managing Director - Henley Business School Suomessa

Annu Matula

Annu has a strong passion for leadership development, she has spent most of her career in the consulting and education business. She has over 30 years of experience in management consulting, leadership training and executive education. During her career, Annu has designed and delivered various senior executive development, leadership and change management programmes. In addition, she’s specialised in career and executive coaching. Annu is leading the operations of Henley Business School in Finland since 2010.

Aiheeseen liittyvät uutiset ja tapahtumat

Leader in spotlight: Pia Aaltonen-Forsell, CFO

  • 7 heinä 2023
Pia Aaltonen-Forsell is CFO of Outokumpu, the largest stainless steal producer in Europe. She does not have the most obvious background for a CFO: she is Master of Social Sciences in economics. She thinks that her background is a great asset, since as a CFO you need to understand the economy in general, not just business. 
The social aspect of learning - Henley Business School Finland

The work life value of research skills

  • 22 touko 2023
One of the key sets of skills that are strengthened during the Henley EMBA journey are research skills. These are particularly necessary in the composition of the final thesis. But what is the work life relevance of academic research skills? How can I benefit from the research experience in my everyday work?
WACC, CoC and IRR – a psychologist’s guide to corporate finance - Henley Business School Suomessa

What have I learned about myself during the Henley EMBA?

  • 17 huhti 2023
The EMBA programme in general and the Personal Development module has been a great opportunity to constructively challenge my views and beliefs about myself. I’ve found myself increasingly disagreeing with some identity labels that I previously considered useful and accurate.