Millä vuosikymmenellä opiskelit viimeksi?
Digitalisaatio ja robotiikka mullistavat alan toisensa jälkeen. Työtehtävien sisällöt muuttuvat merkittävästi ja monet tehtävät katoavat kokonaan. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja meidän tulisi jatkossa pysyä työelämässä vähintään seitsemänkymppisiksi saakka. Yhtälö on haastava muttei mahdoton. Se vaatii uudenlaista suhtautumista työn tekemiseen ja aikuisena kouluttautumiseen.
Katoavien tehtävien joukossa on monia perinteisiä töitä, kuten toimistorutiinit. Hyväkään pohjakoulutus ei suojaa työelämän muutoksilta. On kuitenkin turha pelko, että robotit veisivät meiltä kaiken työn – ihmistä tarvitaan tulevaisuudessakin. Uskon vahvasti, että esimerkiksi vuorovaikutustaidot, luovuus sekä suunnittelu- ja johtamisosaaminen ovat jatkossakin erittäin haluttuja kompetensseja.
On kuitenkin realismia, että yhä harvempi selviää läpi työuransa yhdellä koulutuksella ja yhdellä ammatilla. Yhä suurempi osa opiskelusta tapahtuu aikuisiässä ja usein työn ohessa. Hyvän näkymän aikuiskoulutuksen tarpeeseen tarjoaa katsaus Henley Business Schoolin Flexible Executive MBA -ohjelman opiskelijoihin. He ovat ekonomeja, diplomi-insinöörejä, juristeja, lääkäreitä, humanisteja ja eri aloilta väitelleitä tohtoreita. Heillä on jo yksi tai useampi tutkinto, mutta he haluavat kehittää johtamisosaamistaan.
Toivon vilkasta keskustelua siitä, miten voimme kannustaa suomalaisia päivittämään osaamistaan tai kouluttautumaan kokonaan uudelle alalle.
Aikuisopiskeluun tarvitaan lisää kannusteita
Yhteiset verovarat eivät Suomessa riitä usean koulutuksen kustantamiseen, ja meillä on siirryttävä muiden Euroopan maiden tavoin malliin, jossa opiskelija kustantaa toisen tutkinnon itse tai yhdessä työnantajansa kanssa. Tällä hetkellä lainsäädäntö ja veropolitiikka laahaavat jäljessä eikä maksullisten opintojen suorittamiseen ole selkeitä kannustimia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kulut tulisi voida vähentää verotuksessa, ilman poikkeuksia. Kaikki ammatillinen aikuiskoulutus tulisi myös vapauttaa 24 %:n arvonlisäverosta.
Muualla Euroopassa kannusteita on jo kehitetty oikeaan suuntaan. Esimerkiksi Saksan ja Tanskan verotuskäytännöt ovat opiskelijoille paljon kotimaisia suotuisampia. Jos Suomessa ei ole tarjolla kannustavia ja tasokkaita mahdollisuuksia jatko- ja uudelleenkouluttautumiseen, menetämme osaajia maailmalle. Moni huippuosaaja kouluttautuu tälläkin hetkellä jossain muussa Euroopan maassa, sillä arvonlisäveron hinnalla voi lentää useita kertoja kohdemaahan. Merkittävä osuus aikuisena muualle opiskelemaan lähteneistä myös työllistyy kohdemaassa. Onko Suomella tähän varaa?
Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan oli KHO:n päätös vapauttaa Henley Business Schoolin Executive MBA-tutkinto Suomessa arvonlisäverosta. Perustelu on selkeä: Henley Executive MBA on ylempi korkeakoulututkinto. Nyt maisteritason MBA-tutkintoa tekevät asiakkaamme voivat opiskella Suomessa ilman, että heitä rankaistaan itsensä kehittämisestä jopa yli 10 000 euron alv-laskulla. Alv-vapaus tulisi laajentaa myös muuhun ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Tämä muutos toimisi suomalaisen työelämän ja koko yhteiskunnan hyväksi.
On aika laittaa aikuisopiskeluun kannustavat muutokset liikkeelle. Monien osaaminen on nopeasti vanhenemassa, joten kouluttautumaan on herättävä pian. Hyvä koulutus on yksilölle todella kannattava sijoitus. Esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneet ansaitsevat työuran aikana nettona keskimäärin n. 500 000 € enemmän kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet. Valmius sijoittaa omaa rahaa koulutukseen vaatii kuitenkin alv-vapauden ja verovähennysoikeuden kaltaisia lisäkannusteita.
100-vuotias Suomi tarvitsee uutta virtaa ja osaamista tulevaisuudessa. Jokainen koulutettu nuori on kullan arvoinen. Lisäksi yrityksissä tarvitaan tuoretta osaamista yhdistettynä iän tuomaan kokemukseen ja näkemykseen. Kun ihmiset pysyvät aktiivisina työelämässä pitkään, hyötyy siitä koko Suomi.
