Miten pitkään olet ajatellut paiskia töitä?
Elinikäinen oppiminen. Osaamisen päivittäminen. Koulutukseen investointi. Meille toitotetaan näitä iskusanoja, mutta miksi sen pitäisi kiinnostaa juuri sinua?
Maailmanlaajuinen väestön ikääntyminen muuttaa meidän kaikkien toimintaympäristöä. Ikääntyminen erityisesti EU-alueella etenee vauhdilla. Tilastojen mukaan vuonna 2050 mediaani-ikä EU:ssa on 48 vuotta. Vuonna 2050 jopa 35 % Euroopan väestöstä on yli 60-vuotiaita. Samalla kun ikääntyneitten osuus väestössä lisääntyy, myös eliniän odote nousee. Länsimaissa 2000-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden keskimääräisen eliniän arvioidaan nousevan yli 80 vuoden.
Jos kehitys jatkuu tällaisena, sinä ja minä jatkamme työelämässä vielä pitkään, noin 70-vuotiaaksi saakka. Ja koska lapsemme elävät maailmassa, jossa nykyiset eläkejärjestelmät eivät enää toimikaan samalla tavoin kuin nyt, 2100-luvulla ei todennäköisesti enää jäädäkään eläkkeelle!
Jatkuva kouluttautuminen mahdollistaa menestyksen
Kenen tehtävä on huolehtia meidän henkilökohtaisesta kilpailukyvystämme ja osaamisestamme, jos töitä tullaan tekemään 70-vuotiaiksi? Miten oma osaamisemme uusiutuu ja samalla varmistamme, että suomalaiset yritykset menestyvät ja kansainvälistyvät?
Jotta pystymme vastaamaan alati muuttuviin työelämän vaatimuksiin ja pitämään osaamisemme ajan tasalla, meidän on otettava itse vastuu henkilökohtaisesta kehittymisestämme. Työelämässä pitkään pärjäävät ne henkilöt, jotka ovat uteliaita ja ahneita oppimaan ja uusiutumaan.
Suunta on oikea. Suomi vain herää hitaasti
Suomessa postgraduate -tutkintojen tekeminen on vielä poikkeuksellista, mutta tilanne on muuttumassa. Kehitystä vauhdittamaan tulisi aikuiskoulutuksen ja työn ohella tehtävien lisätutkintojen tekemistä kannustaa monin eri tavoin, mm. verotuksen keinoin. Esimerkiksi Tanskassa toisen yliopistollisen tutkinnon kulut ovat kokonaan verovähennettäviä, ja Saksassa kaikki ammatillinen koulutus on vapautettu arvonlisäverosta. Suomessa ollaan tässä suhteessa vielä kehitysmaa.
Korkein hallinto-oikeus linjasi toukokuussa, että Henley Business Schoolin MBA-koulutus vapautetaan Suomessa arvonlisäverosta – aivan kuten muuallakin Euroopassa. Päätös oli vuosia käymämme kamppailun lopputulos ja ehdottomasti oikea. Tärkein peruste päätökselle oli se, että toisin kuin kotimaiset MBA -tutkinnot Henley MBA on ylempi korkeakoulututkinto, ja sitä tulee kohdella kuten muita korkeakoulututkintoja. Jos uuteen postgraduate -tutkintoon investoivia ihmisiä rangaistaan 10 000 euron ALV-lisälaskulla, työnnämme samalla nämä osaajat ulos Suomesta. Sillä myös koulutuskilpailu on globaalia.
Nyt tulisi Suomessa hallituksen herätä ja miettiä, miten maksullisten koulutusten kannusteita kehitetään. Meidän tulee olla rohkeita ja varmistaa kaikin keinoin menestymisemme globaalissa kilpailussa.
